Jännevammat

Jännevammat

Jänne liittää lihaksen luuhun. Jänteen tehtävä on siirtää supistuessa syntyvä vetävä voima luuhun. Jänteet myös tukevat niveliä. Jänteet ovat elastisia ja ne toimivat iskunvaimentimina.

Käytännössä jänteet toimivat vähän samoin kuin kuminauha joka vedetään kireälle, äärirajalle ja päästetään irti – se lentää kauas melko pienellä määrällä energiaa. Jänteitä on hevosen kehossa muuallakin kuin jaloissa, mutta tässä keskitytään vain jalkojen, polven ja kintereen alapuolella olevien jänteiden vammoihin, jotka ovat yleisiä.

Hevonen tuottaa, erityisesti ravissa ja laukassa, ison osan liikkeistään jänteillä. Koska jänteiden merkitys korostuu vauhdin kasvaessa, jännevammat usein näkyvät helpommin hevosen ravatessa kuin käynnissä, liikemekanismi on näissä askellajeissa erilainen. Kovassa vauhdissa jänteet kiristyvät ääritilaan ja ovat sen vuoksi helposti alttiita myös vammoille.

Alaraajojen jänteet

  • Pinnalliset ja syvät koukistajajänteet
  • Ojentajajänteet
  • Hankoside
  • Vuohisen alapuoliset tukisiteet

Hankoside on osittain lihassoluja vaikka vastaakin toiminnallisesti jännettä. Nimensä mukaisestihankoside on side, ligamentti. Jännekudos on perinnöllistä ja niissä on rotukohtaisia eroja. Esimerkiksi lämmiverisillä ravihevosilla on enemmän lihassoluja hankositeessä kuin monilla muilla roduilla.

Jännevammojen oireet

Jännevammat aiheuttavat eriasteisena ontumaa, turvotuksia, paksuuntumaa, lämpöä, puristusarkuutta. Jotain edellämainituista tai kaikkia.

Pinnallinen koukistajajänne oireilee yleensä säären takapinnalla, taaksepäin kaartuvana turvotuksena. Yläosan vauriota on vaikea tunnustella sormin. Hevonen voi ontua voimakkaasti ravissa.

Ojentajajänne oireilee turvotuksena säären etupinnalla tai säären molemmin puolin.

Hankoside oireilee turvotuksena säären molemmin puolin tai vuohisnivelen sisä- tai ulkopinnalla.

Jännevammojen syitä

Jännevammat syntyvät yleisimmin tapaturman seurauksena. Erityisesti ojentajajännevammat ovat seurausta tapaturmasta, sillä ne toimivat liitovaiheen aikana.

Jännevammat voivat syntyä pitkän ajan kuluessa. Jos jänteen rakenteissa tapahtuu mikrovaurioita (esimerkiksi jänteiden liian voimakas lämpeneminen, jatkuva ylirasitus ja/tai ääritilaan venyttäminen, rasitustason nosto ilman kunnollista lämmittelyä, kaviokulmamuutokset, rakennevirheet jne.) ne eivät palaudu kunnolla vaan jänteeseen muodostuu arpikudosta joka heikentää jänteen toimintakykyä. Kun mikrovauriota on ollut paljon, se saattaa johtaa jänteen repeämään.

Koska jännevammat jättävät aina arpikudosta jänteeseen, heikentäen jänteen elastisuutta, ne ovat vammoina myös herkkiä uusimaan.

Ensiapu

Ensiapuna suositellaan kylmäystä ja tulehduskipulääkettä. Hevonen siirretään karsinalepoon. Koska jännevamma on tulehdusreaktio, siihen ei suositella paikallisesti ärsyttäviä aineita, jotka voivat pahentaa tulehdusreaktiota. Tarkoituksena on saada turvotus ja paine laskemaan kylmäyksellä, mikä estäisi arpikudoksen liiallisen syntymisen ja sitä kautta jänteen rakenteen pysyvän heikkenemisen.

Jänteen ultrauksesta on hyötyä vasta n. 5 päivän kuluttua vamman syntymisestä, jolloin kudosnesteen määrä on laskenut.

Toipuminen

Jännevammasta toipuminen on aina kiinni vamman asteesta. Mitä isompi vaurio, sen pidempi toipumisaika ja huonompi ennuste. Koska jännekudos on hidas uusiutumaan, on pienissäkin vammoissa n. 3 kuukauden toipumisaika.

Koska hevonen käyttää ravissa ja laukassa jännejärjestelmää enemmän kuin käynnissä, ei hevosen saisi antaa ravata ennen kuin vamma on kunnolla parantunut. Kävely on kuitenkin tärkeää, sillä se vähentää arpikudoksen syntymistä, mutta estää myös hevosen turhautumisen ja sitä kautta riehumisen, mikä taas nostaa riskiä vamman uusiutumiselle. Kävely ylläpitää hevosen terveyttä ja lihaksistoa.

Jännevamman paranemista ei voida nopeuttaa, eikä jänne palaudu enää täysin alkuperäisen vahvuiseksi, mutta niihin on useita hoitomuotoja kuten laser, ultraääni, shockwave sekä erilaiset kantasoluhoidot.

Kuntoutuksen tueksi:

Jaa tämä

Virhe: 404

Etsimääsi sivua ei löydy. Se on voitu siirtää tai poistaa. Tarkista osoitteen oikeinkirjoitus tai palaa etusivulle.

Search
error: Sisällönsuojaus käytössä