5.1 Rehujen punnitseminen ja litrapainoja

5.1 Rehujen punnitseminen ja litrapainoja

Rehujen litrapaino

Tehdessäsi ruokintalaskelmia, tai suunnitelmia, on tiedettävä rehujen litrapaino. Kukaan ei jaa hevosille 0,3 kiloa rehua, vaan ½ litraa, litran, desin jne. Säkkien kyljessä saattaa joskus olla myös painettuna vanha litrapaino, joten kannattaa välillä punnita keittiöva’alla käyttämiesi rehujen painoja. Keittiövaaka on tarpeeksi tarkka, joten sellaisen hankkiminen yhteiseksi tallille saattaa olla hyvä ratkaisu. Heinävaaka on muille rehuille liian epätarkka. Litrapaino on tasan litra. Jos käytät litran kauhaa, on se piripintaan saakka, ei ali eikä kukkuroilleen. Desin paino saadaan jakamalla litrapaino 10. Desiä ei kannata punnita, vaan litra, sillä litran punnitsemisella saadaan keskimäärin tasaisempia tuloksia. Punnittaessa rehua, otetaan useamman kerran litra rehua, punnitaan se ja lopuksi otetaan litrapainojen keskiarvo. Alla listattuna erilaisten rehujen litrapainoja.

REHU nappula kivennäinen muro kivennäinen ruokinta kalkki hamppu täysrehu rypsi rouhe sinimailas-pelletti pellava rouhe lese chia soija rouhe kaura
litrapaino, kg 0,7-0,85 0,9-1,1 1,4 0,45-0,63 0,6-0,8 0,6 0,67 0,58 0,3 0,7 0,5-0,65 0,5-0,6

Taulukosta nähdään, että esim. litra kauraa painaa n. ½ kiloa, desi kivennäistä alle 100 g-reilu 100 g ja lese ainoastaan 300 g/l. Rehulaskuissa käytetään kuitenkin painomittoja, joten painot on muunnettava litramuotoon käytännön ruokinnassa. Tallikohtaisesti voidaan käyttää erilaisia ruokintalistoja tai omistaja voi mitata valmiiksi kaikki annettavat rehut asiaan, josta tallityöntekijä kaataa ne vain kuppiin.

Heinien punnitseminen

Heinien punnitseminen on yleistynyt talleilla. Se saattaa kuulua palveluun, sen saa mahdollisesti ostettua lisäpalveluna, tai omistaja pussittaa hevoselleen heinät valmiiksi. Punnitsemiseen on tarjolla erilaisia kalavaakoja hevostarvikeliikkeissäkin. Heinät voi punnita saavissa, Ikea-säkissä tai muussa sopivassa astiassa taikka pussissa. Punnitsemalla saadaan jokaiselle hevoselle tietty heinäannos. Tämä auttaa varsinkin painonhallinnassa ja myös heinän kulutuksen seurannassa ja mahdollisesti myös heinän säästössä, kun hevosia ei ruokita liiallisilla heinäannoksilla. Punnitsemisessa tulee ottaa huomioon heinän kuiva-aine prosentti. Mitä märempää rehu on, sitä enemmän kilollisesti sitä tulee antaa. Tämä on muistettava myös silloin, kun annoksia ei punnita.

Esimerkki:

Hevonen x syö säilöheinää, jonka ka on 80 %. Se saa tätä rehua 9 kg, eli kuiva-ainetta 7,2 kg. Tallilla vaihdetaan säilöheinään, jonka ka on vain 65 %. Tätä heinää tulee antaa 11 kg, jotta sama kuiva-ainemäärä saadaan täyteen. Tallilla vaihtuu vielä kerran heinä ja tämän heinän ka on vain 40 %. Tätä heinää hevoselle tulee antaa vuorokaudessa 18 kiloa, jotta kuiva-ainemäärä (ja tätä kautta ravintoaineiden tarve) saadaan täytettyä. Eli tuplasti kiloissa verrattuna ensimmäiseen heinään. Mikäli hevonen ei syystä tai toisesta syö tätä määrää heinää, on se karvattava ravintorikkaamalla rehulla, eli väkirehulla. Muuten hevoselle jää vajausta energiasta, valkuaisesta ja kivennäisistä.
Mikäli heinästä ei ole analyysi, on kuiva-aineen määrä arvioitava. Täysin kuiva heinä lähinnä raksahtelee ja rapisee käsien välissä. Kuivaheinässähän ka on yli 86 %. Erittäin märässä säilössä saattaa olla ka 40 % ja tämä heinä jäätyy talvella. Kaikki näiden heinien välillä on jotakuinkin arvailua, jos heinäanalyysiä ei ole otettu. Saatat siis tietämättäsi ruokkia hevosta koko ajan liian vähän, tai liian paljon, riippuen, mikä on käytetyn heinän kuiva-aine oikeasti.

Jaa tämä

Virhe: 404

Etsimääsi sivua ei löydy. Se on voitu siirtää tai poistaa. Tarkista osoitteen oikeinkirjoitus tai palaa etusivulle.

Search
error: Sisällönsuojaus käytössä