Ähky ei ole yksittäinen sairaus, vaan yleisnimitys vatsaontelon kiputiloille, joita on eriasteisia, niitä esiintyy eri muodoissa ja aiheuttajana voi olla eri asioita. Valtaosa ähkyistä ovat lieviä jotka menevät ohi itsestään tai perushoidolla. Hieman vakavammat ähkyt vaativat tehohoitoa ja hyvin pieni osa kirurgista hoitoa.

Ähkyä on monta eri tyyppiä. Ummetusähky jossa jokin esim. rehumassa tai hiekka tukkii suolen. Kaasuähkyssä suolisto kerää kaasua paksu- tai umpisuoleen, kertynyt kaasu venyttää suolta mikä aiheuttaa kipua. Kouristusähkyssä suoliston seinämät supistuvat tavallista voimakkaammin mikä aiheuttaa kipua.

Suoliston asentovirheet, suolikierteet ovat vakavimmat, sillä ne aiheuttavat suolen täydellisen tukkeutumisen ja vaativat sen vuoksi lähes poikkeuksetta välitöntä leikkausta. Suolistotulehdukset aiheuttavat ähkyoireita ja vaativat aina eläinlääkärin hoitoa. Vatsalaukun repeäminen oireilee ensin ähkyn kaltaisena, mutta on aina kuolemaan johtava.

Erityisesti suolikierre ja vatsalaukun repeäminen ovat aina vakavia tilanteita jotka saattavat aluksi oireilla kuten muut lievät ähkytilat, sen vuoksi kaikkiin ähkyoireisiin tulisi suhtautua vakavasti ja reagoida ajoissa.

Ohjeita ennen eläinlääkärin saapumista

Ähkyn aikarajana pidetään 24 tuntia, siihen mennessä hevonen tulisi tutkia. Myös epävarmoissa tilanteissa olisi hyvä tutkituttaa hevonen eläinlääkärillä.

Älä anna ähkyhevoselle kipulääkettä ennen eläinlääkärin saapumista. Kipulääkkeen anto voi vaikeuttaa tutkimista ja arvion tekemistä, sillä se peittää hevosen todellisen kiputilan.

Älä anna hevoselle mitään syötävää ennen eläinlääkärin saapumista.

Tarkista aina ensiapuohjeet hoitavalta eläinlääkäriltä joka arvioi tilanteen tapauskohtaisesti.

Suoliston liikkeiden stimuloimiseksi hevosta olisi hyvä kävelyttää (10-15 minuutin jaksoissa). Hevosen ollessa todella kivulias kannattaa konsultoida hoitavan eläinlääkärin mielipidettä ensiapuhoidosta.

Oireita

Ähkyllä on paljon erilaisia oireita.

• Toistuva makuulle meno ja nouseminen ylös. Vastaavasti jatkuva makailu.
• Epänormaalit asennot.
• Toistuva piehtarointi ja kuopiminen.
• Syömättömyys.
• Kylkien katseleminen.
• Mahan potkiminen.
• Irvistely, venyttely, haukottelu, röyhtäily, hampaiden narskutus.
• Toistuva virtsaaminen tai virtsausasentoon asettuminen.
• Outo käyttäytyminen.
• Vähentynyt ulostaminen.

 Perushoito

Valtaosa ähkytiloista saadaan hoidettua kotitallilla. Eläinlääkärin antama perushoito on kipulääkitys, letkutus nenäontelon kautta vatsalaukkuun sekä liikunta.

Hiekkaähky

Jos epäillään hiekkakertymää, siihen varman vastauksen saa ainoastaan röntgenkuvalla, jolla näkee hiekan tiiviinä massana suolen pohjalla. Hiekkaähky yleensä hoidetaan kahden viikon psylliumkuurilla ja hiekan poistumisen tulisi varmistaa uudella kuvauksella.

Hiekkaähkyn hoidossa tulee noudattaa hoitavan eläinlääkärin suosituksia, sillä syötettävät psyllium määrät vaihtelevat todellisen hiekkakertymän ja vakavuuden mukaan.

HUOM.

Hevosella voi olla ähky vaikka se ulostaisi. Toistuvasti virtsaamisasentoon siirtyminen ilman virtsaamista voi viitata myös vatsaontelon ongelmiin. Ähkyhevonen ei välttämättä aina myöskään kipuile, vaan voi vain maata apaattisena. Kaikissa epäselvissä tapauksissa on parempi kutsua eläinlääkäri mahdollisimman aikaisin, jolloin sairaustila ei pääse kehittymään liian pitkälle.