6. Kuolainten vaikutus

6. Kuolainten vaikutus

Miten eri kuolaimet vaikuttavat hevosen suuhun? Mihin kohtiin paine tulee eri kuolaimissa ja mikä on “kovin” kuolain?

Tämä on valtavan laaja ja monimutkainen aihe jossa on monta eri vaikuttavaa tekijää.

Kuolain-suitsitus yhdistelmiä on satojatuhansia ja vaihtamalla kuolaimen suukappaleen tai niiden kiinnitystavan suitsiin me muutamme jo oleellisesti kuolainten toimivuutta.

Tärkein asia mikä tulisi hahmottaa kuolaimista ja ohjastuntumasta puhuttaessa on:

Energia ei koskaan häviä, mutta se voi muuttaa ilmenemismuotoaan.
Energia voi siirtyä liike-energiana kappaleesta toiseen tai se voi muuttua toisen tyyppiseksi energiaksi, kuten vaikkapa lämmöksi. – Energian säilymislaki (fysiikka)

Tämä tarkoittaa että jos ratsastaja vetää ohjasta niin siihen ohjaan kohdistuva energia ei katoa mihinkään vaan se kohdistuu siihen kohtaan hevosen kehoa minkä varusteilla valitsemme. Sama pätee jos hevonen päättää vetää päänsä kohti maata syödäkseen. Energia mitä hevonen käyttää päänsä laskemiseen ei katoa mihinkään vaan vaikuttaa ohjan kautta suoraan ratsastajaan.

Hevosen pää ja kaula painaa keskimäärin 10% hevosen kokonaispainosta. Tämä tarkoittaa 500 kiloisella hevosella 50 kiloa. Jos mietimme millaisen voiman 50 kiloinen ihminen voi tuottaa liike-energialla vaikka horjahtaessaan eteenpäin, voimme päätellä millaisia voimia hevonen voi tuottaa pelkästään pään ja kaulan liikuttamisella. Tämä vaikuttaa suoraan mm. ohjastuntumaan.

Toinen ohjastuntumaan suoraan vaikuttava voima on ihmisen puristusvoima. Naiset voivat tuottaa jopa 30 kiloa voimaa puristaessaan käden nyrkkiin, miehet 50 kiloa. Jos sinulla on ohjat tiukalla käsissä ja puristat käden nyrkkiin rystyset valkoisena voit tuottaa helpostikin useita kiloja voimaa mikä vaikuttaa luonnollisesti ohjan toiseen päähän.

Mitkä asiat vaikuttavat?

Siihen miten ja mihin kuolaimet vaikuttavat vaikuttaa ainakin seuraavat tekijät:

  • Kuolaimen malli: renkaat, suukappale, mahdollinen leukaketju, kuolaimen kiinnitys ohjaan sekä poskihihnoihin. Suoran suukappaleen toiminta muuttuu merkittävästi jos siinä on vapaasti pyörivä rengas, d-rengas, kanki tms varsi. Baucher kuolaimen toiminta muuttuu merkittävästi jos siinä on suora suuosa vrt kielentilallinen tai vaikkapa nivel.
  • Suitsitus. Suitsitusella on itseasiassa yllättävän suuri merkitys. Esimerkiksi monissa ajosuitsissa poskihihnat kulkevat turparemmin läpi, jolloin myös ohjastuntuman vaikutus muuttuu ja saadaan vaikutusta myös turvan päälle.
  • Ohjan kulma. Kaikkien kuolainten toiminta muuttuu jos ohja lähtee yläviistoon (ratsastus) vs ohja lähtee alaviistoon (esim. ohjasajo, maastakäsin työskentely, ajaminen). Ohjasajossa nivelkuolain toimii ihan eri tavalla jos ohjastaja on pitkä ja kyseessä on pieni poni vs. ohjastaja on lyhyt ja kyseessä on iso hevonen.
  • Hevosen pään ja kaulan asento. Jos hevonen hakee pään ihan ylös tai vastaavasti ihan alas vaikuttaa kuolain täysin eri tavalla suussa.

Kuolaimet vs kuolaimettomat

Kun asetamme vastakkain kuolaimettomat ja kuolaimet, unohdamme lähes poikkeuksetta energian säilymislain: voima ei katoa. Energia ei katoa. Jos vedän ohjasta vaikkapa 2 kilon voimalla (mikä vastaa käytännössä sitä että puristan käden nyrkkiin ohjat tuntumalla) niin se 2 kiloa vaikuttaa hevoseen. Varusteella me valitsemme sen mihin kohtaan vaikutamme.

Kuolaimettomien toiminta perustuu valtaosaksi puristukseen ja vipuun. Hackamoret (kukka/pyörä/perinteinen) toimintaperiaate on käytännössä puristaa hevosen päätä kasaan. Samaan perustuu cross underit. Hevosen päässä on valtava määrä hermoja, verisuonia, jänteitä ja lihaksia, jotka myös vaurioituvat herkästi ja kuolaimettomissa paine kohdistuu juuri näille kudoksille. Näistä vaurioista ei ole suoraa tutkimustietoa, mutta tiedetään että vauriota voi syntyä ja ne voivat olla jopa peruuttamattomia (mm hermovauriot).

Vipuvarret

Kuolaimissa vipuvarrelliset kuolaimet tuottavat eniten hämmennystä. Oletusarvo on että ne tuottavat vipuvaikutuksen hevosen niskaan, eli niskaremmi korvien takaa kiristyy. Tämä ei kuitenkaan aina pidä paikkansa, esimerkiksi ajokankikuolaimissa (mm. perhos- eli postkanget ja liverpool kuolaimissa) on päinvastainen vaikutus, eli paine POISTUU niskasta. Valtaosassa ohjasjännitteen tekemästä paineesta kohdistuu hevosen alaleukaan, jos käytössä on leukaketju. Kangen tarkoitus on ohjata hevosen suupieliä ja ensisijainen vaikutus tuleekin suupieliin, ei suuhun.

Ajokangissa ja esim Baucher kuolaimessa suukappaleen mallilla on valtavan suuri merkitys. Ns. kielentilalliset kuolaimet toimivat pääasiassa samoin kuin lusikkakuolain, eli kielentila kääntyy kieltä vasten jolloin vivulle tulee tukipiste (kieli) ja tätä kautta voidaan vaikuttaa kuolaimen mallista riippuen hieman myös niskaan.

Suoraan niskaan vaikuttavia vipuvarrellisia kuolaimia on lopulta hyvin vähän. Jotta niskaan saataisiin vipu, tulee hevosen suussa olla tukipiste mitä vasten kuolain painuu ja suoralla suuosalla hevosen suuontelossa ei tälläistä tukipistettä ole (ellei hevosella ole todella iso kieli ja matala kitalaki).

Jos kankikuolaimissa on suora suuosa eikä leukalenkkiä lainkaan, nousee kuolain ohjasta vedettäessä ylöspäin ja poskihihnat löystyvät. Tämä poistaa paineen niskasta. Asia muuttuu hieman jos kuolaimissa on erilainen suuosa.

Tämä on helppo katsoa omalla hevosella: ota suitsista turparemmi irti, vedä ohjasta ja jos poskiremmit löystyvät ja saat käden helposti hevosen niskaremmin ja niskan väliin, silloin niskaan ei tule vipua. Ylipäätään vipuvaikutuksen voimakkuuden on helppo tarkistaa laittamalla kädet niskaremmin alle ja tekemällä paineen ohjaan jolloin tunnet miten paljon remmi kiristyy… jos kiristyy. Saman voi tehdä myös leukaremmin kanssa.

Kuvaa!

Kuolaimista on hyvin vähän tieteellistä tutkimusta siksi että muuttujia on todella paljon ja on hyvin vaikea tehdä riittävästi yksinkertaistuksia. Nykypäivän kuolainvalikoimalla meillä on enää hyvin vähän “peruskuolaimia” jolloin on vaikea valita mitä eri muuttujia tutkimuksiin otettaisiin mukaan. Lisäksi meillä ei ole laitteita tutkia liikkeessä elävän hevosen suuta ja sitä miten kuolain toimii ja vaikuttaa suussa.

Nykypäivän puhelimissa on kuitenkin lähes kaikissa jo hidastustoiminto: kuvatkaa madollisimman läheltä kun kaveri ratsastaa hevosella ja katsokaa videolta mitä suussa tapahtuu. Siinä missä se on valtavan opettavaista se on myös mielenkiintoista ja avaa täysin uusia näkökulmia.

Kuolaimiin liittyy paljon sukupolvelta toiselle siirtyvää mutua mille ei ole perusteita, siksi se myös aiheena kuumentaa ja aiheuttaa paljon keskustelua. Kuvaaminen ja utelias seuraaminen ei kuitenkaan maksa mitään ja antaa enemmän kuin mutuun ja huhuun perustuvat käsitykset.

Oman käden puristusvoimaa ja ohjasjännitettä on myös helppo mitata. Ohjan toinen pää heinävaakaan kiinni, ohjat tuntumalle ja katso millaiset lukemat tulee kun puristat käden nyrkkiin (vain puristat, älä vedä tms). Naisilla se on keskimäärin 2 kilon paikkeilla. 2 kiloa saadaan tuntumamittauksissa helposti pelkästään sillä että hevonen kääntää päätään ja ihminen ei reagoi mukana.

Kova vai pehmeä

Ei ole olemassa kovia ja pehmeitä varusteita. Me voimme halutessamme aiheuttaa hevoselle kipua millä tahansa varusteella ja etenkin jos se varuste on hevosen päässä. On harhaanjohtavaa antaa kuva että jokin tietty varuste olisi erityisen kova tai erityisen pehmeä sillä sen varusteen toiminta voi muuttua täysin eri ihmisten käyttämänä ja hevosen koulutustason, tasapainon ja (hevosen ja ratsastajan) kehonhallinnan mukaan.

Kovaksi varuste muuttuu kun emme muista että energia ei häviä. Voima ei häviä. Eli mitä enemmän joudumme käyttämään voimaa, sen suuremmalla todennäköisyydellä aiheutamme myös kipua ja varuste on kova. Sama kova varuste voi kuitenkin muuttua pehmeäksi kun ihminen ja hevonen kehittyvät sekä fyysisesti että henkisesti.

Sanoisin että olisi hyödyllisempää pohtia miten mikäkin varuste toimii ja mihin se vaikuttaa ja miten sitä olisi hyvä käyttää kuin pohtia millä voisi oikoa mutkia. Me kaikki joudumme käymään läpi sen mankelin että opettelemme ja jokainen hevonenkin tulee kouluttaa ja aloittaa uransa heikolla tasapainolla eikä oikein osaakaan vielä mitään. Mutta se olisi tavoite: mitä pienemmällä voimalla ja energialle voimme tuottaa isompaa ja parempaa liikettä sen parempi. Se vaatii valtavasti harjoittelua, mutta siihen tämä laji hyvin pitkälti myös perustuu.

Elävä hevonen, ihminen ja tilanteet

Jos luette tutkimuksia kuolainten toiminnasta tarkistakaa että ne on tehty elävällä hevosella. Mallinukkeja käyttämällä voidaan saada jonkinlainen mielikuva miten kuolain saattaa käyttäytyä suussa, mutta siihen ei tarvita kovinkaan montaa muuttujaa niin tilanne oikeassa elämässä onkin jo täysin eri.

On myös laitettava perspektiiviin vauhti ja voimat: Mitä nopeampi vauhti, sen suuremmat voimat. Aina. Hevonen tuottaa tästä voimasta suurimman osan itse, omalla liike-energiallaan.

Ihmisen käsialalla on valtava merkitys. Toiset opettelevat vasta kirjoittamaan harakanvarvas-aakkosia kun toiset osaa tehdä hienoja kalligrafioita. Tämä vaikuttaa suoraan siihen miten kuolain vaikuttaa ja mihin hevosen suussa.

Tsemppiä harjoitteluun!

Katsokaa myös Hyvä ohjastuntuma kurssi. Sieltä ja Niina Kirjorinteen sivuilta tästä linkistä saatte erinomaisia harjoituksia miten tehdä ihan tavallisesta kuolaimesta pehmeämmän!

Baucheria on tutkittu myös tieteellisesti, löydät artikkelit tästä ja tästä linkistä.

member

Miisa Wikman

Hevoshieroja

Haluatko pehmeän ja joustavan käden? Onko sinulla haasteita pidätteiden tai esimerkiksi asetuksen kanssa? Katso Niinan kurssit ja harjoittele pehmeä ja miellyttävä tuntuma josta hevosesikin kiittää!

Tilaa Hevoskoulutus.fi uutiskirje

Saat tietoa uusista kursseista, luennoista sekä tapahtumista suoraan sähköpostiisi. Vahvista tilaus sähköpostissasi (tarkista myös roskaposti). Voit peruuttaa tilauksen milloin vain.

Ota Hevoskoulutus.fi seurantaan somessa!

Kurssisuositukset

Katso Hevoskoulutus.fi verkkokurssit joita suosittelemme aiheeseen liittyen!

Ota Hevoskoulutus.fi seurantaan somessa!

Jaa tämä

Virhe: 404

Etsimääsi sivua ei löydy. Se on voitu siirtää tai poistaa. Tarkista osoitteen oikeinkirjoitus tai palaa etusivulle.

Search
error: Sisällönsuojaus käytössä