Huhtikuun kysymys:
Hevosen vapaana ja aitaamattomalla alueella kouluttaminen ja liikuttaminen on lisääntynyt viime vuosina ja on kasvava trendi sosiaalisessa mediassa. Millaisia riskejä siihen liittyy? Jos omistaja tai hevosen käsittelijä pitää hevosta irti aitaamattomalla alueella: millaisia vastuukysymyksiä ja asioita tulisi ottaa huomioon? Miten vastuut ja riskit muuttuvat jos hevosen omistaja pitää hevosta vapaana omalla tontilla vs. esim ylläpitotallilla jolla on muita ihmisiä ja hevosia? Onko tiedossa jotain onnettomuuksia jotka liittyvät siihen että omistaja on tietoisesti pitänyt hevosta vapaana?
Vastaus 1:
Tukes valvoo ratsastuspalveluiden turvallisuutta kuluttajaturvallisuuslakiin perustuen. Tukesin valvonnan kohteena ovat ratsastuspalvelua tarjoavat yritykset, kuten ratsastuskoulut ja täysihoitotallit. Kuluttajaturvallisuuslaissa on useita velvoitteita yrittäjille, kuten toiminnan vaaranpaikkojen tunnistaminen ja turvallisuusasiakirjan laatiminen. Esimerkiksi täysihoitotallin pitäjällä on velvollisuus ohjeistaa asiakkaita sekä puuttua tilanteisiin, jotka aiheuttavat vaaraa. Tallinpitäjä voi tallin säännöissään kieltää hevosen vapaana pitämisen tallialueella ja ohjeistaa, millä lailla aidatulla alueella voi toimia. Erityisesti kokemattomia hevosenomistajia tulee ohjeistaa, ja kertoa, millaisia riskejä liittyy vapaan hevosen kanssa toimimiseen.
Aitaamattomalla alueella hevosten vapaana pitämiseen liittyy paljon erilaisia riskitekijöitä, alkaen siitä, että hevonen voi pahimmillaan aiheuttaa vakavaa vaaraa ulkopuoliselle, vaikkapa tien käyttäjille.
Tukesin tietoon ei ole tullut ratsastuspalveluissa tapahtuneita tapaturmia, jotka liittyisivät tarkoituksella hevosten vapaana pitämiseen. Tukesilla ei ole toistaiseksi tarkempaa ohjeistusta tällaiseen harjoitteluun, sen sijaan Tukesin tiedossa on vakavia läheltä piti- tilanteita sekä vakavia tapaturmia, missä hevonen tai hevoset ovat päässeet vapaaksi ja aiheuttaneet vaaraa tai loukkaantumisen jollekin ulkopuoliselle.
Tukes, Kielo Kestinmäki, Ylitarkastaja (Ratsastus- ja muut hevospalvelut, hevostapahtumat)
Vastaus 2:
- Hevosen vapaana ja aitaamattomalla alueella kouluttaminen ja liikuttaminen on lisääntynyt viime vuosina ja on kasvava trendi sosiaalisessa mediassa. Millaisia riskejä siihen liittyy?
- Pyrkimys on varmasti saumattomaan yhteistyöhön hevosen kanssa, mutta aina tulee tilanteita, jolloin hevonen ei ole hallinnassa ja voi aiheuttaa riskitilanteita tai onnettomuuksia. Näin ollen aitaamattomalla alueella vapaana työskentelyyn ei kannusteta. Se on myös hevoselle iso riski.
- Jos omistaja tai hevosen käsittelijä pitää hevosta irti aitaamattomalla alueella: millaisia vastuukysymyksiä ja asioita tulisi ottaa huomioon?
- Omistaja on vastuussa eläimen aiheuttamasta vahingosta ja kuten todettua, myös vapaana pidettävä hevonen on riskissä.
- Miten laki suhtautuu vapaana kulkevaan hevoseen? Onko tähän olemassa jotain lakipykäliä tai ennakkotapauksia?
- Liikenteessä hevonen rinnastetaan ajoneuvoon ja se pitää olla hallinnassa.
- Miten vastuut ja riskit muuttuvat jos hevosen omistaja pitää hevosta vapaana omalla tontilla vs. esim ylläpitotallilla jolla on muita ihmisiä ja hevosia?
- Toiminnanharjoittaja on vastuussa toiminnan turvallisuudesta lain mukaan. Omaa toimintaa kannattaa aina tarkastella kriittisesti turvallisuusnäkökulmista. Jos omalla toiminnalla voi ennakoida ja ehkäistä onnettomuuksia, näin tulee toimia. Joskus se tarkoittaa asian tekemättä jättämistä, eli esimerkiksi sitä, että hevosta ei pidä täysin vapaana, vaan tarkoituksenmukaisella, aidatulla alueella.
- Onko tiedossa jotain onnettomuuksia jotka liittyvät siihen että omistaja on tietoisesti pitänyt hevosta vapaana?
- Toistaiseksi ei ole tiedossa. Läheltä piti -tilanteita on varmasti ollut.
SRL, Minna Peltonen, tallitoiminnan kehittäjä
Ota Hevoskoulutus.fi seurantaan somessa!
Aiheeseen liittyviä kursseja ja podcasteja
Katso Hevoskoulutus.fi verkkokurssit ja podcastit joita suosittelemme aiheeseen liittyen!
Huhtikuun kysymys nro 2:
Hevonen kuumuu maastossa muiden kanssa ja juoksupätkistä ei tahdo tulla mitään kun hevonen painaa kädelle ja meinaa ryöstää. Kuinka saada hevonen rauhoittumaan silloin kun maastoillaan porukalla?
Vastaus:
Ensimmäisenä meneminen voi pitää mielen rauhallisempana. Jos kärjessä meneminen taas ei ole mahdollista vaatii jonossa kulkeminen harjoittelua ensin pelkästään käynnissä.
Hevosen tulisi osata mennä rentona pitkällä ohjalla käynnissä, mutta yhtä tärkeä osa harjoittelua on osata mennä kevyellä ohjastuntumalla (käynnissä) ja vastata pidätteisiin hyvin. Jos nämä eivät suju niin ei kannata ravailla ennenkuin nämä edelliset asiat on harjoiteltu rauhallisissa olosuhteissa kuntoon.
Kysymys nro 3:
Miten saada hevonen maastossakin liikkumaan terveellisesti ja rennosti? Mitä puskaratsastajien tulisi tietää apujen käytöstä/logiikasta? Miten hevonen karkeasti ottaen vastaa ihmisen toimintaan erilaisissa ongelmatilanteissa? Todella yleistä näyttäisi olevan että hevonen menee hieman pää pystyssä kädelle painaen ja sitten yritetään vetää päätä takaisin alas vetäen omaa kättä kohti reittä ja nykien.
Vastaus:
Jos oletetaan että hevonen on jo maastoillut paljon, niin apujen käytöstä tulisi muistaa loogisuuden, eli ei useita apuja päällekkäin, eikä pidetä ohjaspainetta päällä “pitämällä” hevosta, siitä ei opi kuin ylläpitämään hevosen valmiustilaa.
Ohjien mittaa pitää pystyä vaihtelemaan, hevosen pitäisi osata mennä pitkällä ohjalla, mutta myös kevyellä tuntumalla. Muista hyvä käsien myötäys. Vältä ottamasta tuntumaa vain silloin kun tapahtuu jotain esim. lähestyvä auto, reippaampi askellaji tms.
Maastossa tiellä voi hyvin harjoitella loivia väistöjä, asettamista ja mm. temmon vaihtelua. Mutta hepan mieli pitää pysyä kuitenkin rauhallisena, eli pystyä menemään tuntumalla rauhassa. Yleensä kotoa pois päin on helpompi harjoitella edellisiä asioita.
Maastossa, jos mahdollista, niin ylä ja alamäkiharjoittelut hyviä. Alamäessä muista säilyttää hevosen suoruus ja tahti, ettei se lähde hölköttämään alamäkeen omia aikojaan. Kaikki vaihtelevat tiet ja metsäpolut ovat hyvää harjoittelua. Mitä epätasaisempi metsäpolku sitä parempi lihaksiston ja koordinaation kannalta, myös ratsastajalle.
Jos hevosella on tapana nostaa päätä ylös, niin ihmisellä tulee yleensä vaistomaisest tarve viedä itse käsiä alas jolloin yleensä kommunikaatio ratsastajan ja hevosen välillä heikkenee kerta kerran jälkeen. Yksinkertaisin korjaus mistä voi aloittaa: jos hevonen väistää pidätettä/tuntumaa ylös niin ihmisen pitää seurata käden kanssa myös sinne ylös, jolloin paine leuasta poistuu ja siirtyy kohti suupieliä. Pidäte tehdään siis ylös. Kun pidätteet alkavat toimimaan normaalisti ja hevonen ei enää nosta päätään niin omat kädet lasketaan myös normaaliin asentoon.
Usein hevoset reagoivat positiivisesti siihen että pidäte tuleekin toisesta kulmasta. Tässä on tärkeintä että oma reagointi on todella nopeaa myötäyksen kanssa, eli kun heppa hiemankin reagoi niin välitön myötäys. Tarvittaessa tehdään useampia pidätteitä ja aina myötäys välissä.
Olisi hyvä korostaa että tämä on prosessi jota pitää harjoitella ensin kentällä tms. rauhallisissa olosuhteissa. Jos kysymyksessä esim ex-ravuri niin yleensä pitää opettaa pidätteet, pitkä ohja ja sen jälkeen oikeaoppinen tuntuma alusta lähtien.