7. Jännevamman kuntoutus

7. Jännevamman kuntoutus

Jännevammat ovat usein haastavia ja paranevat hitaasti. Jännekudoksella menee keskimäärin kaksi vuotta uusiutua kokonaan ja siksi jännevammojen hoidossa maltti on ehdottomasti valttia.

Jänne on elastinen ja erittäin vahva rakenne, kannatteleehan se koko hevosen painoa. Metrin esteeltä alas tulessa 500 kiloisella hevosella kohdistuu jopa 1500 kiloa voimaa sen alaraajojen kudoksille ja jänteille. 

Jännevamman syntymiselle on monia erilaisia syitä. Tällä hetkellä tutkimuskonsensus on kääntymässä sille ettei juurikaan ole puhtaita akuutteja jännevammoja, vaan jännevamma on melko usein seurausta pitkään kestäneestä mikrovauriosta mitä jänteeseen on syntynyt ajan saatossa. Tälläistä vauriota aiheuttaa liika rasitus ja huono palautuminen, erilaiset kengitysvirheet, rakennevirheet, huono lämmittely. Jännekudos, siinä missä kaikki kudos, on myös perinnöllistä ja tutkitusti eri roduilla on eroja jännekudoksen vahvuudessa sekä elastisissa ominaisuuksissa.

Erilaiset jalka-asentovirheet sekä kengitysvirheet altistavat hevoset jännevammoille. Liikalihavuus aiheuttaa jänteille ylimääräistä rasitusta ja voi johtaa jännevammaan.

Elastinen energia pähkinänkuoressa

Hevonen tuottaa ison osan liikkeestä jänne- ja kalvojärjestelmän eli elastisen energian avulla. Jänteet toimivat ikään kuin kuminauhat: kun venytät kuminauhaa, siihen varastoituu potentiaalienergiaa. Kun päästät irti venytetystä kuminauhasta se lentää kauas siihen varastoituneen energian avulla. 

Koska hevosen tuottamassa liikkeessä elastisella energialla on valtava merkitys: hevonen säästää sen avulla energiaa, on alaraajan jänteillä valtava merkitys hevosen liikkumiselle sekä hyvinvoinnille.

Ennaltaehkäisy olisi aina tärkeämpää kuin vamman hoito. Lisää elastisesta energiasta ja sen merkityksestä löydät Hevonen päästä kavioihin kurssilta

Jännevamma

Ei ole olemassa kuitenkaan mitään ”yhtä ainoaa jännevammaa”. Hevosella on alaraajoissa ojentajajänne, pinnallinen ja syvä koukistajajänne sekä hankoside (ligamentti). Näillä kaikilla eri jänteillä on myös eri tehtävät. Eri jänteet venyvät liikkeessä eri tavalla, joten se mikä näistä jänteistä on mahdollisesti vaurioitunut vaikuttaa myös jonkin verran siihen miten vammasta kuntoutetaan. Jänne voi myös vaurioitua eri kohdista, mikä sekin vaikuttaa sekä ennusteeseen että kuntoutusprosessiin.

Koska jännevammat ovat hyvin yksilöllisiä ja vammojen syntymiseen vaikuttavat tekijät ovat yksilöllisiä, on tärkeää noudattaa hoitavan eläinlääkärin ohjeita kuntoutuksessa ja unohtaa erilaiset keskustelupalstat. Vertaistuki on aina tärkeää, mutta ennusteet ja hoito ovat aina yksilöllisiä ja ammattilaisten kuunteleminen hoidon suhteen on tärkeämpää kuin kokemusasiantuntijoiden, joiden kokemus voi olla ihan eri vammasta.

Ennusteeseen vaikuttaa merkittävästi hevosen ikä, terveys, käyttö, rakenne, kengitys, liikunnan määrä ja laatu, ravinto ja ympäristö. Vanhalla hevosella jolla on virheasentoja jalassa, heikko lihaskunto ja kavionhoito heikoissa kantimissa ennuste on heikompi kuin hevosella joka on hyvässä lihaskunnossa ja jolla on korrekti rakenne.

Ensiapu

Ensiapu kaikille jännevammoille (ja niiden epäilylle) on siirtää hevonen karsinaan ja kylmätä vaurioitunutta jalkaa jotta mahdollinen tulehdusreaktio saadaan pysäytettyä. Jos tulehdusreaktio jätetään hoitamatta voi myös ympärillä oleva terve kudos vaurioitua. Kylmäämistä olisi hyvä tehdä 10-15 minuutin pätkissä 2-3 kertaa vuorokaudessa.

Kun turvotus on laskenut vammakohta ultrataan ja eläinlääkäri antaa siitä eteenpäin liikutusohjeet perustuen vamman laajuuteen sekä vammakohtaan.

Jänteen vaurioituessa keho alkaa korjaamaan vaurioitunutta kohtaa arpikudoksella joka ei jousta.  Arpikudos heikentää jänteen mekaanisia ominaisuuksia ja heikentää samalla jänteen kestävyyttä. Tästä syystä jännevamman kuntoutuksessa ei kannata kiirehtiä vaan oikeasti antaa kudokselle aikaa parantua. Jännevamman akuutissa vaiheessa onkin oleellista pyrkiä vähentämään mahdollisen liiallisen arpikudoksen syntymistä vammakohtaan.

Kuntoutus

Kuntoutus tehdään eläinlääkärin diagnoosin ja ohjeiden mukaan. Eläinlääkäriltä saa ohjeet milloin hevosta voi alkaa liikuttamaan ja miten. Alussa on oleellista etteivät jänteet pääse venymään liikaa, siksi kuntoutuksen aloitus tehdään aina käynnissä, ravissa jänteet venyvät enemmän ja laukassa kaikista eniten. Tästä syystä hevosta suositellaan pidettäväksi joko karsinassa tai pienemmässä sairastarhassa. Akuutissa vaiheessa olisi tärkeää ettei hevonen pääsisi juoksemaan tai riehumaan eikä jänne pääsisi venymään liikaa, mikä hidastaa parantumista tai pahimmillaan jopa pahentaa akuuttia vammaa. 

Tässä voi ajatella sitä kuminauhaa. Kun venyttelet kuminauhaa, siihen alkaa tulla pientä vauriota. Mitä enemmän äärimmilleen venytät jo vaurioitunutta kuminauhaa sen suuremmaksi vauriokohta kasvaa.. kunnes koko kuminauha saattaa mennä poikki. 

Mitä jos hevonen ei malta?

Yksi kuntoutusta hidastava tekijä on hevosen luonne sekä luontainen tarve liikkua. Jos saa eläinlääkäriltä luvan niin olisikin hyvä kävelyttää hevosta usein lyhyissä, 10 minuutin pätkissä mikä hieman laskee hevosen tarvetta päästellä ylimääräisiä höyryjä. Jos hevonen joutuu seisomaan karsinassa koko päivän, mahdollisesti yksin tallissa, se kerää valtavasti virtaa, turhautuu ja yksi kymmenen minuutin kävelypätkä saattaakin muuttua melkoiseksi riehumiseksi.

Tämä on yksi syy kiinnittää erityistä huomiota hevosen käsiteltävyyteen jo kauan ennen mahdollista loukkaantumista. Hyvin koulutettu hevonen toimii ihmisen kanssa todennäköisesti myös loukkaantuneena kohteliaasti, eli usein kuntoutuksessa nousee esiin jo valmiiksi olemassa olevia ongelmia hevosen käsiteltävyydessä, ja ikävä kyllä niiden korjaaminen kipeän ja virtaa keräävän hevosen kanssa on melko haastavaa. 

Käveleminen maneesia tai ratsastuskenttää ympäri voi olla hevosesta tylsää ja tylsyys voi provosoida hevosta päästelemään höyryjä. Voisiko vaihtaa ympäristöä missä kävellään? Saisiko kävelyyn lisättyä jotain uusia virikkeitä?

Hevosen kanssa kannattaa tehdä erilaisia aktivointitehtäviä ennen kävelytystä. Erilaiset ongelmanratkaisutehtävät ja jumppaaminen, venyttely aktivoi aivoja, aivot kuluttavat paljon energiaa joten sillä saadaan suurinta terää hevosen energiatasoissa hiottua ennen kävelyttämistä. Hyviä paikoillaan tehtäviä harjoituksia on esimerkiksi kosketuskepin opettaminen hevoselle. Kosketuskepin avulla voidaan tehdä erilaisia venytyksiä ja jumppaliikkeitä joilla hevosen lihaskuntoa voidaan ylläpitää toipilasajasta huolimatta. Ohjeet jumppaamiseen löydät Hevosen perusjumppa verkkokurssilta.

Säädä ruokinta liikunnan mukaiseksi!

Vammautumisen jälkeen hevosen liikuntaa ja liikkumista tulee rajoittaa ja tämä on tärkeää huomioida myös sen ruokinnassa. Kouluttajamme Jutta Kolehmainen auttaa ruokinnan laskemisessa (löydät lisää tästä linkistä). Liika energia nostaa riskiä hevosen käytösongelmille, lihomiselle, eikä monien väkirehujen tärkkelys tee hyvää koppilevossa olevan hevosen suolistolle ja mahalle. Ruokinta kannattaa muuttaa myös korsirehupainotteiseksi ja ylimääräistä sokeria, tärkkelystä ja ylipäätään energiaa kannattaa välttää. 

Koska hevonen joutuu seisomaan passiivisesti pidempiä aikoja, voi tovin miettiä miten vaikkapa syömiseen käytettyä aikaa voisi pidentää. Erilaisilla verkoilla, heinäpalloilla jne. voidaan pidentää syömiseen käytettyä aikaa. Voit myös kerätä oksia tai havuja tai sekoittaa esimerkiksi olkea hevosen heinien kanssa jolloin sillä menee pidempää erotella heinät olkien tai oksien joukosta. Lisää kerpuista (hevosille kerättävistä oksista) voit lukea tästä linkistä.

Jos käytät verkkoja tai heinäpalloja tms. seuraa etteivät ne vaurioita hevosen hampaita eikä hevonen revi kiukulla heinää verkosta aiheuttaen itselleen mm. niskan lihaksistoon ongelmia. Hevosille joille syömisen rajoittaminen aiheuttaa ahdistusta ja ärtymystä suosittelen oljen tai oksien sekoittamista heinien joukkoon, se on luonnollisempi tapa hevoselle erotella eri syötäviä eikä kuumenna hevosta samalla tavalla.

Tee ruokintamuutokset aina asteittain, isot muutokset paikoillaan seisovalle hevoselle voivat muuttaa suoliston toimintaa.

Vältä nopeita muutoksia ruokinnassa ja käytä ammattilaisia apuna ruokinnan suunnittelussa. Kävely tekee hyvää hevosen suolelle ja toipuvaa hevosta kannattaakin kävelyttää mahdollisimman paljon jotta suoli pysyisi aktiivisena. Toimi kuitenkin eläinlääkärin ohjeiden mukaan. (Kuva: Jutta Kolehmainen).

Kehonhuolto

Hevoset ovat mestareita peittämään kipua ja kehittämään erilaisia kompensaatioita vammautuessaan. Jos nämä kompensaatiot jätetään hoitamatta, ne voivat tulla vastaan erikoisina liikkeeseen liittyvinä ongelmina myöhemmin. Tästä syystä hieronta ja/tai fysioterapia olisi hyvä ottaa kuntoutukseen mukaan aikaisessa vaiheessa. 

Seisominen hidastaa hevosen aineenvaihduntaa ja passivoittaa kudoksia, joten koppilevossa ylläpitohieronta olisi suositeltavaa. Säännöllinen jumppaaminen auttaa ylläpitämään lihaskuntoa ja lihaksiston tasapainoa ja jumppaaminen nopeuttaa kuntoutumista kokonaisuudessaan. Hevosen perusjumppa kurssilla käsitellään liikekohtaisesti perusjumppaliikkeet joita voidaan tehdä kaikkien hevosten kanssa, sekä ennaltaehkäisynä että kuntoutuksen tukena ja siellä on myös huomioitu millaisissa vammoissa mitäkin liikettä olisi hyvä välttää ja millaiset liikkeet taas olisi hyviä.

Erilaiset epäsymmetriat mitä hevonen todennäköisesti kehittää loukkaantuessaan, aiheuttavat epätasaista kuormitusta kehoon. Tätä olisi tärkeää välttää mahdollisimman paljon, sillä se nostaa riskiä että hevonen kipeytyy myös muualta, jolloin alkuperäinen vamma aiheuttaa ketjureaktion. Ammattitaitoiset kehonhuoltajat osaavat antaa ohjeita jumppaamiseen jotka auttavat pitämään kehon tasapainossa mutta pyrkii välttämään uudelleen loukkaantumista tai vamman pahentumista.

Uusiutumisriski

Jännevammoilla on suuri uusiutumisriski. Tämä johtuu siitä että jänteet ovat hevosen liikkeen näkökulmasta todella suuressa roolissa sekä myös isossa rasituksessa. Joskus uudelleen vammautumista ei voida parhaallakaan hoidolla välttää, etenkin jos hevosella on rakenteellisia tai terveydellisiä haasteita. Mutta koitetaan tehdä parhaamme, noudatetaan eläinlääkärin ohjeita ja muistetaan että jännevamman kuntoutuksessa tärkein tekijä on aika, aika ja aika.

Yhteenveto:

  • Jännevamman parantuminen vaatii aikaa, sillä jännekudos uusiutuu todella hitaasti. Kärsivällisyys ja sitoutuneisuus vamman hoitoon määrittää pitkälle lopputuloksen.
  • Jänne- ja ligamenttivauriot parantuvat asteittain. Vamman parantumista seurataan eläinlääkärin avulla säännöllisesti ja liikutuksessa noudatetaan hoitavan eläinlääkärin ohjeita (ei somea).
  • Koko kuntoutuksen ajan huolehditaan ettei jalkaan kerry liikaa turvotusta ja tulehdusta (kylmätään aktiivisesti ja hoidetaan eläinlääkärin ohjeiden mukaan). 
  • Osaava kengittäjä on jännevammojen kuntoutuksessa kullan arvoinen. Pyydä suositukset tarvittaessa Suomen Kengityssepät Ry:ltä tai hoitavalta eläinlääkäriltä.
  • Hevosen kehon- ja lihaksiston huollosta tulisi huolehtia koko kuntoutuksen ajan. Erilaiset epäsymmetriat vaikuttavat koko kehoon ja laittavat myös terveen kudoksen rasitukselle. Epätasainen rasitus voi tuoda suoria heti esiin tulevia ongelmia, tai näkyä vasta kun hevonen siirtyy vähitellen normaaliin liikutukseen.
  • Hevosen psyykkinen hyvinvointi edesauttaa parantumisessa, estää hevosta turhautumasta ja sitä kautta pienentää myös riskiä uudelleen loukkaantumiseen. 
  • Ammattilaiset auttaa: kuuntele eläinlääkärin hoito-ohjeet ja noudata niitä. Voit tilata ruokintasuunnitelman ammattilaiselta jos et halua itse laskea hevosesi ruokintaa, valmentajat ja kehonhuoltajat auttavat hevosen aktivoinnissa kuntoutuksen aikana hevosen fyysiset rajoitukset huomioiden (jos olet epävarma ohjeista, tarkista ne hoitavalta eläinlääkäriltä).
  • Kaikkien vammojen kuntoutus vaatii myös ripauksen onnea ja tuuria. Turha murehtiminen ei kuitenkaan auta sen enempää sinua kuin hevostasi. Unohda kiire ja psyykkaa ”aika näyttää” asenne itsellesi ja ole itsellesi armollinen.
  • Tsemppiä!
member

Miisa Wikman

Hevoshieroja

Hevonen päästä kavioihin

Miten hevonen tuottaa liikettä jänteillä? Miten elastinen energia toimii? Miten jännevammat syntyvät ja miten niitä voisi ennaltaehkäistä? Näistä aiheista syvemmin Hevonen päästä kavioihin kurssilta!

Tilaa Hevoskoulutus.fi uutiskirje

Saat tietoa uusista kursseista, luennoista sekä tapahtumista suoraan sähköpostiisi. Vahvista tilaus sähköpostissasi (tarkista myös roskaposti). Voit peruuttaa tilauksen milloin vain.

Ota Hevoskoulutus.fi seurantaan somessa!

Kurssisuositukset

Katso Hevoskoulutus.fi verkkokurssit joita suosittelemme aiheeseen liittyen!

Ota Hevoskoulutus.fi seurantaan somessa!

Jaa tämä

Virhe: 404

Etsimääsi sivua ei löydy. Se on voitu siirtää tai poistaa. Tarkista osoitteen oikeinkirjoitus tai palaa etusivulle.

Search
error: Sisällönsuojaus käytössä